Yhdysvallat pysyy Pohjoismaiden keskeisenä vientikumppanina, muodostaen merkittävän osan ulkomaankaupasta. Vuonna 2024 USA otti vastaan 13,1% Islannin viennistä, 6,6% Ruotsin, 6,3% Norjan, 4,7% Tanskan ja 3,0% Suomen viennistä—tehden siitä yhden tärkeimmistä ei-eurooppalaisista kohteista pohjoismaisille tuotteille.
Mutta vuosi 2025 tuo uusia haasteita. Loppuvuonna 2024 USA otti käyttöön aallon uusia tulleja, jotka vaikuttavat eurooppalaisiin tuotteisiin—erityisesti teollisuustuotteisiin, ajoneuvoihin, lääkinnällisiin laitteisiin ja metalleihin. Nämä toimet ovat osa laajempaa pyrkimystä suojella kotimaista teollisuutta ennen USA:n presidentinvaaleja.
Vaikutus on ollut nopea. Ruotsin viennin USA:han ennustetaan laskevan 10% vuonna 2025. Suomi ja Tanska näkevät todennäköisesti myös 5–7% laskun, erityisesti koneissa ja tarkkuusinstrumenteissa. Norjassa energiasektori on toistaiseksi pysynyt vahvana, mutta meriruokaviennissä—erityisesti lohessa—kohdataan tiukempia tulliyhteyksiä ja kalliimpia logistiikkoja.
Tästä huolimatta Pohjoismaiden kokonaisviennin odotetaan kasvavan maltillisesti vuonna 2025, Aasian markkinoiden vahvemman kysynnän ja EU:n sisäisen kaupan tukemana. Yritykset sopeutuvat nopeasti—monipuolistamalla markkinasalkkuja, siirtämällä tuotantoa lähemmäs asiakkaita ja hyödyntämällä kahdenvälisiä sopimuksia USA:n ulkopuolella.
Viesti pohjoismaisille viejille on selvä: vaikka USA pysyy strategisesti tärkeänä, liiallinen riippuvuus siitä on yhä riskialttiimpaa. Itä-Euroopan, Kaakkois-Aasian ja Lähi-idän markkinoista on tulossa merkityksellisempiä, erityisesti korkealaatuisille teollisuus- ja kuluttajatuotteille.
Kauppapolitiikka on muuttumassa arvaamattomammaksi—ja pohjoismaisten valmistajien on pysyttävä ketterinä, strategisina ja hyvin informoituina pysyäkseen edellä.