Nearshoring tuo etua – siksi pohjoismaiset viejät valitsevat baltialaiset kumppanit

Jatkuvan toimitusketjujen epävarmuuden ja nousevien tuotantokustannusten keskellä yhä useampi pohjoismainen valmistaja kääntyy itään – ei kauas, vaan yli Itämeren. Tuotannon siirtäminen lähemmäs, Viroon, Latviaan ja Liettuaan, on noussut strategiseksi ratkaisuksi, joka tarjoaa kustannustehokkuuden, osaavan työvoiman ja nopean logistiikan yhdistelmän.

Palkkataso pitää kustannusedun vahvana

Vuonna 2024 Baltian maiden keskimääräiset bruttopalkat olivat:

• Liettua: 1 900 € (↑10,4 %)

• Latvia: 1 630 € (↑11,4 %)

• Viro: 1 960 € (↑8,8 %)

Vertailun vuoksi keskipalkat Pohjoismaissa olivat lähes kaksinkertaiset:

• Ruotsi: 3 800 €

• Suomi: 3 700 €

• Tanska: 5 200 €

• Norja: 5 600 €

Vaikka palkat Baltiassa ovat nousseet, ero pysyy merkittävänä – ja niin myös mahdollisuus.

Työvoimavaltaisilla aloilla, kuten huonekalutuotannossa, elektroniikan kokoonpanossa ja metallikomponenttien valmistuksessa, tuotannon siirtäminen tai toimitusketjukumppanuuksien luominen Baltiaan voi laskea työvoimakustannuksia 40–60 %. Yhtä tärkeää on, että tuotanto pysyy EU:n tullialueen sisällä, mikä helpottaa sääntöjen noudattamista ja dokumentointia.

Lyhyemmät toimitusajat, vahvempi logistiikka

Myös toimitusajat ovat selkeä etu. Maantiekuljetukset Vilnasta Tukholmaan tai Riiasta Helsinkiin saapuvat yleensä 24–48 tunnissa – huomattavasti nopeammin kuin lähetykset Aasiasta. Baltian logistiikkakeskukset, kuten Klaipėdan satama ja Rigan vapaasatama, ovat investoineet nopeampaan tullinkäsittelyyn ja multimodaalisiin yhteyksiin, mikä lisää houkuttelevuutta.

Pohjoismaisten investointien kasvu

Esimerkkinä voidaan mainita, että suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten määrä Liettuan teollisuusalueilla on kasvanut yli 25 % vuodesta 2020. Ruotsi on nyt yksi viidestä suurimmasta ulkomaisesta sijoittajasta Liettuan valmistavassa teollisuudessa. Latviassa välituotteiden vienti Suomeen kasvoi 18 % vuonna 2024, pääosin lisääntyneen osakokoonpanon ja rajat ylittävien toimitussopimusten ansiosta. Tämä kuvastaa laajempaa trendiä: pohjoismaiset yritykset rakentavat kevyempiä, lähempänä olevia ja luotettavampia tuotantoketjuja koko Baltiaan.

Win–win-malli

Baltialaisille valmistajille pohjoismainen nearshoring-aalto on kasvun mahdollisuus. Se edistää osaamisen kehittämistä, automaatiopanostuksia ja syvempää integroitumista eurooppalaisiin arvoketjuihin.

Vuoden 2025 aikana tämä Itämeren yli toimiva tuotantomalli saa yhä enemmän jalansijaa – ei pelkästään kustannussyistä, vaan strategisena siirtymänä kohti kestävämpiä ja alueellisesti hajautettuja toimitusverkostoja.