FI
Pohjois-Baltian alue siirtyi vuoteen 2025 erilaisten valuuttarealiteettien vallitessa. Ruotsin kruunu pysyy historiallisen heikkona, kun taas euro, jota käytetään Suomessa ja Baltiassa, on vahvistunut. Viejille tämä valuuttakehitys muokkaa kilpailukykyä, katteita ja kauppavirtoja.
Ruotsi: Heikko kruunu antaa vientiyrityksille hengähdystauon
Vuoden 2025 alussa Ruotsin kruunu oli noin 11,3 SEK per euro – lähes 10 % heikompi kuin alkuvuonna 2023. Yhdysvaltain dollaria vastaan se noteerattiin keskimäärin 10,6 SEK/USD, mikä on heikoin taso yli kymmeneen vuoteen.
Viejille tämä on ollut harvinainen myötätuuli. Vuonna 2024 Ruotsin tavaravienti kasvoi 5,1 %, kun EU:n keskiarvo oli 1,3 %. Kasvua vauhdittivat erityisesti koneet, ajoneuvokomponentit ja paperituotteet. Koneviennin kasvu oli 6,7 %, ja ajoneuvonosien vienti nousi 4,2 % vuoden takaiseen verrattuna. Heikko kruunu alensi käytännössä vientihintoja kansainvälisille ostajille ja auttoi yrityksiä säilyttämään kilpailukykynsä kotimaisten kustannusten noususta huolimatta.
Suomi ja Baltia: Vahvan euron paine
Toisaalta euroon sidotut viejät kohtaavat vastatuulta. Euro vahvistui useita suuria valuuttoja vastaan vuoden 2024 lopulla ja pysytteli noin tasolla 1,10 USD/EUR, mikä heikensi hintakilpailukykyä euroalueen ulkopuolella.
-
Liettua: Huonekaluvienti – 3,5 miljardin euron ala, joka muodostaa 30 % koko valmistusteollisuuden viennistä – kasvoi vain 0,8 % vuonna 2024, kaukana 10 vuoden keskimääräisestä 6–8 % kasvusta.
-
Viro: Elektroniikkavienti laski 4,5 % edellisvuoteen verrattuna, ja valmistajat pitivät euron vahvuutta keskeisenä syynä menetettyihin tilauksiin Pohjois-Amerikassa.
-
Suomi: Metalliviennin, jonka arvo on 7 miljardia euroa vuodessa, katteet jäivät puristuksiin, kun vahva euro nosti hintoja ulkomailla. BKT:n kasvu hidastui 0,7 %:iin vuonna 2024, kun Ruotsissa vastaava luku oli 2,1 %.
Alueelliset kauppavirrat muuttumassa
Valuuttakurssien eriytyminen muokkaa alueen toimitusketjuja. Ruotsalaiset toimittajat hyötyvät myydessään euroalueen valmistajille, kun sopimukset tehdään euroissa – tulot kasvavat kruunuiksi muunnettaessa. Sen sijaan Baltian yritysten on vaikeampi kilpailla Ruotsissa, koska eurohintaiset tuotteet ovat suhteellisesti kalliimpia ruotsalaisille ostajille.
Rahapolitiikan näkymät
Ruotsin keskuspankki etenee varovaisesti: inflaatio oli joulukuussa 2024 tasolla 3,4 %, edelleen yli 2 %:n tavoitteen, mikä rajoittaa mahdollisuuksia koronlaskuihin, jotka voisivat vakauttaa kruunua. Euroopan keskuspankki taas, euroalueen inflaation ollessa alle 3 %, on viestinyt pitävänsä politiikan vakaana – mikä viittaa siihen, että euron vahvuus jatkuu vuoden 2025 alussa.
Näkymät viejille
-
Ruotsi: Lyhyen aikavälin vientihyödyt ovat vahvat, mutta tuontikustannusten nousu (energia, raaka-aineet) voi nakertaa katteita.
-
Baltia & Suomi: Yritysten on nojattava tuottavuuteen, brändiarvoon tai erikoistumiseen (esim. huonekalujen niche-markkinat tai teknologia) kompensoidakseen valuutan haitat.
-
Koko alue: Kauppavirtojen odotetaan kallistuvan jonkin verran ruotsalaisten toimittajien eduksi pohjois-baltialaisissa arvoketjuissa.
Johtopäätös: Valuuttakurssien ristivedot eivät enää ole taustamelua. Vuonna 2025 ne ovat ratkaiseva tekijä, joka määrittää, kuka voittaa ja kuka häviää vientikilpailussa Pohjois-Euroopassa.