FI
On kulunut viisi vuotta siitä, kun Yhdistynyt kuningaskunta erosi virallisesti Euroopan unionista, ja vaikutukset kauppaan eivät ole enää teoreettisia. Pohjoismaiden ja Baltian alueen valmistajille ja viejille Iso-Britannia on edelleen tärkeä markkina – mutta yhteistyön ehdot ovat muuttuneet.
Iso-Britannia kuuluu yhä monien alueen maiden kymmenen tärkeimmän vientikohteen joukkoon. Vuonna 2024:
-
Ruotsi vei Isoon-Britanniaan tavaroita 6,4 miljardin euron arvosta, mikä oli 3 % enemmän kuin edellisvuonna. Tärkeimpiä sektoreita olivat koneet, lääkkeet ja elintarvikkeet.
-
Suomen vienti Isoon-Britanniaan oli 2,1 miljardia euroa, sisältäen paperia, kemikaaleja ja sähkölaitteita.
-
Tanska vei 4,9 miljardin euron arvosta, josta lähes 40 % oli lääkkeitä.
-
Liettua ja Latvia veivät yhdessä yli 1,3 miljardin euron arvosta tavaroita, pääosin huonekaluja, pakkauksia, meijerituotteita ja elektroniikkaa. Pelkästään Liettua vei vuonna 2024 tavaroita 940 miljoonalla eurolla – 6,2 % enemmän kuin vuonna 2023.
Lukujen taustalla on kuitenkin muuttunut toimintaympäristö. Kaupan ja yhteistyön sopimuksen (TCA) myötä tulleet uudet tullimuodollisuudet, ALV-säännöt ja alkuperäsäännöt ovat lisänneet kustannuksia ja monimutkaisuutta. Vuonna 2024 tehdyn EU:n laajuisen kyselyn mukaan 57 % pienistä viejistä piti Isoa-Britanniaa ”yhtenä vaikeimmista kauppaympäristöistä Brexitin jälkeen”, syinä viivästykset, paperityö ja kasvaneet noudattamiskustannukset.
Baltian viejät, erityisesti elintarvike-, puutavara- ja pakkausalalla, ovat kärsineet erityisen paljon Ison-Britannian saniteetti- ja kasvinsuojelutarkastuksista (SPS). Nämä tarkastukset pidentivät keskimääräisiä toimitusaikoja 2–3 päivällä tuoreiden ja helposti pilaantuvien tuotteiden kohdalla vuosina 2023–2024, mikä sai osan yrityksistä siirtymään yhdistelmäkuljetuksiin tai käyttämään brittiläisiä välikäsiä.
Positiivista on, että monet viejät ovat sopeutuneet. Yli 70 % keskisuurista pohjoismaisista ja balttilaisista viejistä hyödyntää nyt tullivarastoja tai logistiikkakeskuksia Alankomaissa, Belgiassa tai Irlannissa helpottaakseen kauppaa Ison-Britannian kanssa. Ruotsi ja Tanska ovat edelläkävijöitä digitaalisen tullietoilmoituksen käytössä, mikä on lyhentänyt toimitusaikoja tuntikausilla.
Iso-Britannian kuluttajien kiinnostus laadukkaisiin tuotteisiin on edelleen vahvaa. Baltialaisten moduulirakenteisten puutalojen kysyntä on kasvanut 12 % vuosittain vuodesta 2020 lähtien. Pohjoismaiden elintarvike- ja juomavienti – erityisesti premium-äyriäiset, kaurapohjaiset maitotuotevaihtoehdot ja ympäristöystävälliset pakkaukset – jatkavat markkinaosuuden kasvua.
Tulevaisuutta ajatellen Ison-Britannian ja EU:n kauppa- ja yhteistyösopimus on määrä tarkistaa virallisesti vuonna 2026. Pohjoismaisten ja balttilaisten viejien kannattaa seurata tilannetta tarkasti: tarkistus voi tuoda muutoksia tullikäytäntöihin, digitaaliseen sääntelyyn tai toimialakohtaisiin sääntöihin – erityisesti koneiden, kemikaalien ja elintarvikkeiden osalta.
Viiden vuoden jälkeen Brexit ei ole sulkenut ovea kaupalle Ison-Britannian kanssa – mutta se on pakottanut viejät ketterämmiksi, strategisemmiksi ja harkitsevammiksi. Iso-Britannia ei ehkä ole enää alueen viejille helpoin markkina – mutta se on yhä yksi palkitsevimmista.